Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Kokka kohti vastarantaa

Viime yönä kuunneltiin ukkosen pauketta ja ryskettä,
vettä satoi niin että tuntui onnelliselta asua
mäen rinteessä.

Aamu näytti jonkun aikaa tuhruiselta.
Iltapäivällä hellettä ja rasvatyyntä.


Järven yli, poikia hakemaan.
MIEHEN esikoinen poikineen oli tulossa
uuden kanootin kanssa saareen yöretkelle.

Tämä poikaparvi ei halunnut mukaan
vesi vaahdoten pakenivat edestä.

Varusteet pakattiin kanoottiin, mutta otettiinkin
lasti hinaukseen.

Retkeilijät jäivät saaren ainoiksi asukkaiksi.
Toivon mukaan vettä ei sada, oli teltta mukana.

Me kaksi läksimme laskemaan uusia verkkoja lähivesiin.
Tuoreen järvikalan himo on yltynyt hurjaksi
kymmenen vuoden aikana.
Saas nähdä mitä saadaan saaliksi?


Retkeilijätkin tulivat tyynen veden houkuttelemiksi!

Sinne jäivät, Esikoinen poikineen
ja verkot pyytämään!

2 kommenttia: