Koirani ei valitse helpointa kulkutietä.Ojat, kosteikot eikä vesien jättömaat ole esteenä rauhallisella aamukierroksella. Hän vilkaisee aina välillä taakseen pysynkö mukana. Peikko pysyy melkein virheettömästi omalla maalla, oranssi läiskä on rajamerkki.
Keskimmäisessä kuvassa meidän oma hautausmaamme, huonosti hoidettuna. Sinne on haudattu Laku hevonen, Ville, Killi Topi kissavanhukset sekä Molli ja Olli kissa nuorukaiset.
Tietä ja liikennettä ei tarvitse karttaa täällä, kaikki tienkäyttäjät tietävät ja tuntevat tämän rauhallisen tarkkailijan. Ei ryntäile, eikä räkytä, tervehtii iloisesti ohikulkijat, kenties saatteleekin pienen pienen matkan. Oivallinen paikka nähdä joskus kauris jopa hirvikin, ne eivät paljon piittaa Hänen haukahduksistaan, pitävät kai asiaan kuuluvana hyvän matkan toivotuksena.
2 kommenttia:
Oikeata koiran elämää.
Voi, niin on minunkin mielestäni, ylen iloinen olen, että on tälle vanhukselle tarjota sellaista mitä olisi mukava ollut olla jo aikaisemmillakin koirillani.
Lähetä kommentti