Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









tiistai 20. huhtikuuta 2010

Päivään päätös














Tuulinen ja viileä päivä päättyi kuitenkin
leppoisasti. Lienevätkö viime kesän lettukestit
muistuneet mieleen.
Letut ovat kaikkien herkkua, hekin ovat jonossa kun pannu tuodaan pihalle!

4 kommenttia:

Minna kirjoitti...

jos ellin kans tullaan ens kesänä, niin paistetaanhan?!

ps. sanavahvistus on komeasti grandial. grandiaalinen suunnitelma!

Maria Veikontytär kirjoitti...

Tuo "jos" tökkäsi silmääni. Olen valmistautunut henkisesti tähän huipputapaamiseen ilman mitään jossia.
PALJON paistetaan lettuja erilaisilla variaatioilla, ja jaellaan prolelle joka matelee,hyppii, nokkii kinttuja, naukuu ja ulisee ympärillä!!!

Sanavahvistuskin sen vahvistaa

Anna kirjoitti...

Aih, kuulostaa taivaalliselta!

Maria Veikontytär kirjoitti...

Ystäville tarjoiltuna se onkin pala taivasta maan päällä...