Pusa hispida saimensis

 Kuva: SEAL PUP,  PIIRTO DESIGN

original Anneli Puurtinen

Oma tietoisuuteni tämän ainoan oman endeemisen 

nisäkkäämme ahdingosta tavoitti minut 1980-luvun alkupuolella.

Oli kevät, olin saanut tehtäväkseni laatia lasten kesäleirille

päivittäisen tietokilpailun.

Ostin isoja värillisiä kartonkeja joille jokaiselle 

yritin keksiä kymmenen kysymystä alakouluikäisille.

Kaunis sininen kartonki sai minut yrittämään vesiaiheisten 

kysymysten tekemistä.

Jostain, en enää muista mistä, sattui käsiini maininta

ja asiaa Saimaan norpasta.

Kysymyksen jonka tein muistan:

Saimaan norppia on tallella:

a. 100

b. 200

c. 300

Nykytiedon mukaan  silloin oli jäljellä

enää alle 200

Nyt tämän vuoden syntyneiden ja selviytyneiden

kuuttien laskennan jälkeen lukumäärä on yli 300.

Silti nämä harvinaisuudet ovat kriittisesti uhanalaisia.

Mutta olenhan minä nähnyt Suomalaisen maatiaiskanankin

selviämisen syvimmästä alhosta, uskon siis että...

Ne jotka ovat seuranneet blogiani pitkään, 

tietävät rakkauteni suomalaisiin maatiaiseläimiin.

Saimaan norppa on mielestäni mitä suurimmassa määrin sitä,

minua ja norppaammen yhdistää vielä rakkaus

samoihin synnyinvesiinkin.

 Olen ilolla seurannut KIMMO OHTOSEN valmentautumista

NORPPAUINTIIN.

125km:n uintiin norpan asuinseutuja pitkin.

Tällaisiin suorituksiin en olisi koskaan kyennyt, mutta ihailen

ihmisiä jotka panevat itsensä likoon hyvän ja oikean puolesta.

Minä voin sentään vieläkin liityä Norppakummiksi.

 Puumalan satamassa hermostunutta odottelua...

Iloisesti sieltä uimari vilkuttelee lähestyessään odottavaa

ihmisjoukkoa!