Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









lauantai 12. toukokuuta 2012

Savolaiset eväät ja 400 km keväämpi

Erämiehellä on reppu, se näyttää kovin urbaanilta
lajinsa moninaisten ilmentymien joukossa.

Sisällöltään se on täydellinen "survival kit" ja seuraa 
isäntäänsä ihan joka paikkaan, joissakin menoissa se joutuu
 kuitenkin odottelemaan autossa, ihan yksin.
Olen alkanut koota itsellenikin sellaista.
Minulla on jo:
kuksa
ja
puukko!
Sopivan pientä ja kevyttä monitoimityökalua
ei ole vielä löytynyt.
Esittelen se kunhan varustus alkaa muotoutua
lähemmäs täydellistä.

 Poikanen on kasvanut vuodessa lähes vaaksan,
paino vain muutaman höyhenen verran.
Tämän kuvan nappasin ja sitten
HALATTIIN!

 Kevät on pitemmällä

 mutta onhan kasvuvyöhykekkin

 jo muuttunut muutaman kerran.

Peikolle on muut asiat tärkeämpiä.

Minä olen siellä Mamman luona sata yötä!
(Poikanen oli sanonut edellisenä iltana)

Ei kommentteja: