Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









torstai 15. maaliskuuta 2012

Lounaspalvelua ja iltahuveja

 Runsaasti ovat jänikset liikkuneet, kevättä rinnassa.
Näyttää kyllä siltä että nälkäkin on pupuilla.

Viimekerralla kaadettu iso haapa ei varmaankaan ollut 
erityisen maukasta kantaa, ohuet oksat oli jyrsitty
mutta paksummat olivat jäänet jäljelle.

 Kierrettiin nyt pidempi lenkki ja kaadettiin nuorempia puita
ja runkojakin enemmän.

Ihan puhtaan valkoisia ovat tupsuhännät vielä.
Tällä reissulla ei löytynyt ilveksen jälkiä.

Melkoisesti on minulle riittänyt iloa
erämiehen uudesta hankinnasta.

Minä olen selvästi jo vanhentuneenpi kuin Hän,
en millään jaksaisi nähdä näin paljon vaivaa
opetellakseni uuden PUHELIMEN käyttöä.

Oikeasti, riemua on riitänyt meille molemmille!

Ei kommentteja: