Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









tiistai 21. kesäkuuta 2011

Peukalottomalle puutarhurille pensaita

Tämän bloggauksen pensaat ovat Äitityttären
nykyisen kodin pieneltä pihalta.

Huomasin tänne Salomaalle muutettuani että
minun vajavaisilla taidoillani ei näin suuresta pihasta,
näillä taidoilla tehdä Eedeniä.

Kokapa minua ei ole siunattu synnynnäisillä
viherpeukaloilla, ei edes yhdellä, tulin siihen tulokseen
että pensaat tai suuret monivuotiset ovat minun lajini.

Muutamia olen hankkinut kotiinkin, nyt tänä keväänä
tyttären vuokrakodin pieni rivitalopiha onkin näyttänyt siltä
joka mielessäni on ollut omakseni.

Ruohikkoa ja kukkivia pensaita harvakseltaan ryhmissä.



Tätä köynnöstä kuvasin aikaisin keväällä,
siinä ei ollut nuppuja ja lehdetkin olivat pienet.

Se on kuulema

KÖYNNÖSHORTENSIA

tällaisen hankin, haen takasuulista lumiaidan pätkän
ja istutan köynnöksen sen viereen.



Ja Luoja antaa kasvun, niin uskon!

2 kommenttia:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Köynnöshortessa on ihana kukka, olen myös harkinnut sen ostoa...:)

Terv. Toinen peukaloton puutarhuri.::)

Maria Veikontytär kirjoitti...

Nykyisin hieman karttelen blogeja jotka tiedän peukalollisten rakentamiksi!

Ihastuin tuohon köynnökseen jo heti keväällä kun siinä oli pelkät lehdet, pelkkien lehtienkin vuoksi kannattaisi!
Talven kestävyydestä ei ole tietoa,pitää selvitellä. Kanis se on.