Kenkä painaa, jalka ei. Lumi onkin sohjoa,ei kestä kauan kun se valuu kevätvetenä
rinteen alla jokeen.
Korkeammalta näkee kauemmaksi.Metsän asujien jälkiä ei näy,
lienevätkö kulkeneet varoen, jälkiä jättämättä.
Joutsenia on kuitenkin pienien sulien paikkojen rannoilla.
Muutama sinisorsa parikin niiden seurana.
Olin ihan unohtanut, koivut, koivumetsät, koivikot!
Metsällinen koivuja!!!
3 kommenttia:
Ajattelin tulla ulos kaapista ja ilmottautua, kun täällä lueskelemassa käyn.
Haaveilen omista kanoista sitten joskus... kunhan pienimmät lapset vähän kasvavat ja ehdin paneutua asiaan ensin. Viimeistään mummoiässä kuitenkin, että saan tarjota lapsenlapsille jotain siitä maalaistunnelmasta, mitä itse aikanaan omassa mummolassa olisin toivonut olevan. Asuinympäristö kyllä mahdollistaa unelman toteuttamisen aikanaan...
Ihanaa pääsiäistä!
Hei, poikkesin sattumalta kyläilemässä ja lukaisemassa. Kurkistin myös postaustasi uudesta kotiseudustasi. Kolkytviis vuotta sitten oikeassa yläkuvassa olevassa rakennuksessa oli Texmarket ;)
Tervetuloa Tättähäärä!
Hyvä unelma Sinulla. Pidähän se elossa!
tarjah!
Kyllähän oman kotiseutunsa tunnistaa!
Tervetuloa uudellenkin
Lähetä kommentti