Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









lauantai 29. tammikuuta 2011

Nostalgiaa

Minun Pappani keinutuoli, melkein.
Tämä etummainen, siinä oli vain hyvin tumman punainen
kangas. Tämä keinuikin samalla tavalla,
rauhallisen hengityksen tahdissa.

Pappa ja Mamma olivat uusineet huonekalujaan
myytyään maatilansa 1953 ja muutettuaan
kaupunkilaisiksi.

Muutamaa kuukautta myöhemmin minä tulin tyttäreksi
Mamman serkun perheeseen, ihan lähinaapuriksi.

Adoptioäitini olivat työssä käyviä itsenäisiä naisia
joilla oli yhteinen koti ja nyt tytärkin.
Mamma oli kotirouva ja oli tietysti selvääkin selvempi että
päivähoito oli järjestynyt Mamman ja Papan luokse.

Töistä tultuaan ja peseydyttyään Pappa joi kahvit,
otti Savon Sanomat ja meni kammariin.

Istui keinutuoliin luki lehteä jonka melko pian laski polvilleen
ja siinä samassa alkoi mahtava kuorsaus,
aina herättyään Hän sanoi:

Ohoh, meinasimpa nukahtoo!


Yhtä poikalasta olen työnnellyt kotini pihamaalla
ylpeänä tällaisissa vaunuissa.

Laskeskelin ja ihmettelin, se ihmeellinen poikavauva
(en muista nähneeni sen jälkeen)
on jo reilusti yli viidenkymmenen.

P:S En ostanut kumpaakaan

8 kommenttia:

Jansku kirjoitti...

Ihanat vaunut! Paljonko oli hintaa? Meidän mummolan vintillä on samantyyliset, mutta sellaiset tosi syvät.

Maria Veikontytär kirjoitti...

130€ oli hintalapussa.
Runko näytti hyvältä, olivat ikkunassa, en viitsinyt ruveta hyssyttelemään kun ei nyt ole akuuttia tarvetta.:)
tuo kuomu oli epäsiisteintä, ikä epäsiisteyttä ja hapsut kuluneet.

Aikas ihanat.

Jansku kirjoitti...

Minä nään jo sieluni silmin nuo kärrit verhoilijalta tulleena ja hieman uutta maalia pinnassa... ja minä mummona hyssyttämässä lapsenlasta... Aijai, katsoin jo kartasta matkaa Euraan, pitkä on. Kiikkutuolikuvassa näkyy taustalla myös mielenkiintoinen valkoinen kiikkustuoli.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Minä olen täällä hyvin lähellä.:)

Ihan oikeestiko?
Eiköhön semmoinen järjestyisi!

Jansku kirjoitti...

No ihan oikeesti!
Jos kirppari olisi vähän lähenpänä, niin hetihän tuonne singahtaisin. Kolmen pirpanan kanssa matka hieman arveluttaa.. ja mahtuisiko tuo sitten Koslan konttiin?

Maria Veikontytär kirjoitti...

Kattoteline? Peräkärri? Olisit yötä?
Minä ostaisin, tulisit hakemmaan sitten kun sopii,keväämmällä?

Jansku kirjoitti...

No hiihtolomahan on vissiin ens kuun puolella, silloin pääsisin reissuun ihan itekseni.. Laita minulle sähköpostia, niin sovitaan maksut ym. janita.salmela@hotmail.com
Eikä sinun nyt tarvi sitä missään nimessä lähteä hakemaan kun oot kipiä!

Maria Veikontytär kirjoitti...

En ole, MINÄ, käjet vaan.
Kyllähän tämä piristää ihan mahottomasti!
Soittelen sinne kirppikselle ja
kirjoitan sä-postia iltapäivällä/illemmalla!