Tuntien minun makuaistini puutteellisuuden,
kysyi Hän heti tultuaan, olisiko gourmettia
jäänyt tähteeksi? Olihan sitä.
Keitimme kahvit (hups! Purkki olikin tyhjä,
siis Hän kävi kaupassa saadakseen kahvit kanssani, N.14km)
Mukilliset kahvia ja vesilasilliset ja namit pöytään.
- tavallista maitosuklaata
- liian paksut kuoret suklaata
- maitosuklaa gourmet-suklaassa moka, ohut ja voimakas tumma tilalle
- mustikan tuoksu hyvä ja tuli läpi suklaakuoren
- pie-täytteeseenkin Hän oli kohtuullisen tyytyväinen
Ollakseen Gourmet-suklaata ja
sisällön vastaavan upeata pakkausta (kaksi paperia kääreenä?)
muutokset välttämättömiä.
Siruunan tuoksun erotin minäkin jo pinnalta.
Mikäli on sitruunan ystävä, ei varmaankaan pety.
Hyvin luonnollinen, voimakas maku.
Jopa suklaan maku peittyy, sitä maitosuklaata edelleen.
Vadelmainen oli huomattavasti miedompi,
minä en oikeastaan saanut kiinni vadelman mausta ollenkaan.
Tytär maistoi sen hyvin mietona.
Suklaa samaa.
Emme pettyneet kun emme mitään odottaneetkaan.
Oivallista huono-omatunto tavaraa!
Oletettavasti maistelemme yhdessä vielä jotain,
tämä oli hauskaa!
LIITTYKÄÄ MUKAAN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti