Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









maanantai 31. tammikuuta 2011

Aamulla vien jo kanoille

5.päivä
Nämähän on jo versoja,

astia pullollaan.
Nyt jos ottaisi kannen pois ja versot saisivat valoa,
ne vihertyisivät nopeasti, kannattaako kuitenkaan,
on niitä liian paljon kerättäväksi aamulla lattialta!

4 kommenttia:

a-kh kirjoitti...

kalpais vaikka mullekii

Maria Veikontytär kirjoitti...

Nyt näitä olis ihan syyvä asti.:)

Tallipäiväkirja kirjoitti...

Siis idädät MITÄ kanoille? Auringonkukansiemeniä?

Maria Veikontytär kirjoitti...

Niin idätän!
On tuo viherrehu niin vähäistä tähän aikaan vuodesta. :)
Herkkuna pitävät!