Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









maanantai 31. toukokuuta 2010

Iloitsemme kesästä

Meillä kahdella alkoi kesäloma tänään.
Ilmakin lämpeni ja poutautui, mikäpä
on olla lomalla.
Kovin kummallisia lomasuunnitelmia
emme ole vielä tehneet, aamuisin nukumme
niin pitkään kuin nukuttaa, iltaisin... no
päivän tapahtumien mukaan.

Kysyin Poikasen toiveita loman suhteen,
kovin oli eväsretki painoitteisia.

Minä olen täällä Sinun luona ja Peikon luona ja kissojen luona.


Minä olen suunnitellut vain yhden Itä-Suomen,
matkan, jo kolmannen kahdestaan Poikasen kanssa.

Blogi jatkuu koko kesän, jos ei hyvin ikäviä tapahdu,
suunniteltu hautomakone projekti,
ja sitten tätä tavallista... :)



Hammaslääkärissä

Jännittävä, mutta myös hieman pelottava käynti
4v hammastarkastuksessa.
Reikiä ei löytynyt, eikä saatu hampaanpesumoitteitakaan.
Sen sijaan Poikanen sai valita tarran ja hammastahnaakin
annettiin sekä toivotettiin tervetulleksi
vuoden kuluttua.

Kierrätyksen kirjaosastolta



Asia on hyvin ajankohtainen, joka päivä Poikasen
kanssa keskustelemme/neuvottelemme ajan
kulumisen tai kulumattomuuden ongelmista.
Siispä tarvitsemme oppikirjan alkeisiin.


Kahdesta en minäkään koskaan, milloinkaan
haluaisi luopua. Ensimmäiseksi kodista, oma,
ikioma koti sen minun sieluni ja ruumiini
haluaa omistaa.

Toiseksi kirjat, kuinka paljon vaan, melkein mitä
vaan. Mitä kirjavampi valikoima sen parempi.
Kirja on NIIN IHANA esineenäkin, kuin tehty
esim. kainalossa kuljetettaksi, helppo piilottaa.
Mikä säväys vieraaseen, pöydällä huolimattomasti
merkkiteos jota vain harvat jaksavat lukea!

Minulla se on: Darwin; Lajien synty
Ostin sen itselleni lahjaksi toistakymmentä
vuotta sitten. Enkä ole päässyt alkua pitemmälle.
Siinäpä sitä hienoutta!

Tämä rivistö on aikaisemmin luettuja, mutta
ilmaiseksi sai niin mukava on omistaakin.

sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Eväsretki



Mamma, voisimmeko tehdä eväsretken
vaikka saunakammariin?

Ja retki tehtiin, voileivät ja mehua ja


Kiitos Mamma nämä tomaatit ovat niin rapeita!






lauantai 29. toukokuuta 2010

Uni maistuu













Kissojen kalenterissa on jo kesä. Yöt ulkona,

aamulla sisälle ja päiväunille, tietysti aamiaisen jälkeen. Ellinoora on hieman eri tahdissa koskapa on ottanut työkseen vahtia
kanalassa hiiriä. Kukot ja kanat eivät ole milläänkään yövartijasta.
Oletan saalistakin tulevan koskapa hän ei ole nälkäinen työvuoron loputtua.

Kotini

Eilisiltana, kun Poikanen jo nukkui,
ja iltalenkillään juttelemassa pistäytynyt
Joulupukki jatkoi lenkkiään,
otin kameran ja läksin pihalle.
Ei ollut vielä pimeä, ei oikein valoisakaan,
mutta omenapuussa oli pörinää.
Valtavasti kaikenlaisia siivekkäitä.

Melko tarkkaan vuosi tuon edellisen kuvan ottamisesta.
Tuoksua en saanut mukaan!

perjantai 28. toukokuuta 2010

Vierailulla

Eilisiltana olimme yhdessä kyläilemässä,
kolme naisleskeä neljännen samanmoisen luona.
Veimme kimpun kieloja ja lemmikkejä kuntoutujalle,
Hänelle oli tehty nivelproteesileikkaus
jokunen viikko sitten.

Meitä oli koolla kaksi länsi-suomalaista ja
kaksi itä-suomalaista.
Kolme jotka ovat eläneet sodista lähtien
samalla kylällä, minä uusin tulokas.
Ilta oli mukava, iloinen ja keskustelu soljuvaa.

Tunsin iloa ja tyyneyttä omasta vanhenemisestani
ja jonkinlaista arvon nousuakin.

Päärynäpuu


















Kaksi kirjoittamatonta lehteä.

Minulla on hämärä suunnitelma, tämä ihmisen taimi
ja tämä päärynpuun taimi voisivat hyvinkin tehdä
seuraa toisillensa... jollakin tavoin. Kasvaa yhdessä,
mitä ilmeisimmin. Jotain muutakin, kuten jo kirjoitin
hämärtää vielä.

Sain tämän puuntaimen samana keväänä kun
Poikanen syntyi, Kansalaisopiston Päärynäpuu-illassa
kysyttiin miksi itse kukin arvelisi olevansa oikea
omistaja ko puulle.
Sanoin etten ole koskaan nähnyt päärynöitä puussa,
enkä maistanut kotimaista päärynää.

Sain se pienen risun jota puuksi kutsuttiin.


torstai 27. toukokuuta 2010

Omenapuun elpymistutkimus














Vanhat omenapuut voivat virkistyä elolle ilman isoja
elvytystoimenpiteitäkin, luulen.
Yhdeksän vuotta
sitten annoin tälle puulle
kuolemantuomion.

Vuosi vuodelta se on lisännyt lehtien, kukkien ja
hedelmien määrää.
Muotopuoleksi näkyi jäävän
liekös se niin
kovin tärkeää.

Omenapuu tarvitsee seuraa
voidakseen hyvin.
Tutkimuksessa mukana 1 omenapuu ja 1 tutkija.

Elävää elämää








Hautausmaalla käydessä silmäni
osui vahingossa ilta-auringon
ottajaan. Taatusti elossa. Nosti päätään
ja käänsi kylkeään, rusakkohan se.



Martta-seitsikon kylpy-allas,
Poikasen hiekkakuoppa,
ja nyt
neiti Ellinooran p....huussi!
Ja MINUN KAIVONI



Ahdistusta ja hermojen raastantaa

Lämpimät, jopa kuumat päivät jäävät mieleen
tuskaisen hikisinä.
Vikaa etsitään, etsitään ja etsitään.
Ei löydy.
Asiansa osaava MIES tekee kotikäynnin.
Ei löydy vikaa.
Viedään asiansa osaavalle MIEHELLE.
Ei löydy vikaa.
Palautetaan lähtöpisteeseen.
Ei ole vikaa.
Käytetään vuorokausi.
On vikaa.
Kone suljetaan ja toivotetaan hyvää matkaa
hornan tuuttiin.
Tullaan katumapäälle, avataan kone
JA SE TOIMII JÄLLEEN.


p.s.KONEITA OTETAAN KORJATTAVAKSI

keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Peikon kesäpäiviä


Kuka tässä nyt sitten ketäkin paimentaa?
Pellon viljelijä on antanut luvan näille vierailuille,
kaipa siksi rauha on rikkumaton.


Vappukukkaa epäilytti vieraan uteliaisuus.
Ei sentään pakoon saakka, paljon kokeneen kissan rauhallisuudella
ja pihapöydän
suoman edun avulla tästäkin selvittiin.


Peikon vieras, vanha herra Jojo.
Enpä ole ennen tavannut näin hiljaista
ja rauhallista Cairnia.

tiistai 25. toukokuuta 2010

Perennapenkki

Mieli on ollut musta kuin toukokuun yö
kun kuu on pienimmillään.
Mitä lienette odottaneetkaan kun kävijöitä
on riittänyt joka päivä aivan ihmeellisen
paljon. Jatkan kuitenkin entisellä tavalla
kun en muutakaan taida osata.
Kiitos Teille kaikille!








Joutavia kattotiiliä laitettiin kukkapenkin rajoiksi. Kenenkään kulkuahan ne eivät estä, ovatpa vain luomassa harhaa turvatuista kukista. Hellepäivän askartelua!

tiistai 18. toukokuuta 2010

Olen pahoillani, kovasti pahoillani etten ole voinut päivittää blogiani! Käsittämätön (minulle) ongelma vaivaa konettani, sanoo että kaikki on kunnossa, mutta ei laske minua kirjautumaan omille tileilleni!?!?

Itseäni viisaampien käsiin olen siirtänyt tämän ongelman.

Toivon kovasti että pääsen pian jatkamaan...

torstai 13. toukokuuta 2010

Kanatarhaa ja uutispimentoa


Paljon Salomaalla on tapahtunut vaikka maailma on jäänytkin uutispimentoon. Äititytär aloitti kanojen ulkotarhan rakennustyöt.
Kukkakuoppa keskellä pihaa on saanut täyteytensä multaa ja joitakin
perennan taimiakin. Kaikki KASVAA vimmatusti.

Kanat, nuoret ja vanhat viettäisivät kaiken ajan pihaa tonkien (kuin porsaat)
jos se vain olisi mahdollista.

Toivottavasti oma koneeni on kunnossa sitten kun ihan uudet kanatytöt (2) ja kukko tulevat (saan harmaan piikkiöläiskanan taimen), sekä annoksen siitosmunia, sehän merkitsee hautomakoneen käynnistämistä!

Päiväys tässä bloggauksessa ei ole yhteneväinen todellisuuden kanssa.
nyt on 19.5.2010

Tungosta

Nuoret kanat aloittivat muninnan tämän
vuoden alkupuolella.
Seitsemän niin saman näköistä että nimien
antaminen tuntuu hieman vaikealta.
Kansikuvassa oleva brunette erottuu
joukosta, silti ei ole nimeä hänelläkään.
Päivittäinen munamäärä on vakiintunut
seitsemään, seitsemän nuorikkoa ja kolme
vanhaa rouvaa.

Ihan kakaroita nämä pikkuiset ovat,
pakkautuvat kolmisin munan tekoon.
Seurustelevat siellä, mitäpä lienee asioita
pohdittavana.
Ulkopuolella on aina joku jonottamassa.

Vuorenkilpi, koivu ja mustikka



keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Karkkipäivä

Nyt minä muistankin
tänään on karkkipäivä!

1,2,3,4,5,6,7,8



Tänään ensimmäisenä kesäisenä päivänä
avasin kanalan oven ja jätin sen auki.
Hetkisen kuluttua siellä oli ruuhka, kuin
varpaan kastelijoita kesäisellä laiturilla.












tiistai 11. toukokuuta 2010

Iloista mäenlaskua


Saateet olivat pieniä ropsahduksia tänään.
Olen luvannut monta kertaa tänä keväänä Poikaselle
että menemme puistoon laskemaan mäkeä.
Tänään se tapahtui, kuin vahingossa.
Ulkohaalari oli auton takapenkillä, fleece-housut jalassa.
-----
Ajattelin pesaista ne nopeasti ennen kotiin lähtöä.
Unohdin -
Äiti on yllättynyt kun on ruvennut pukemaan Poikasta aamulla
Anteeksi!

Kaikki kasvaa

Sataa sataa ropisee tili tili tom...

Aamukatselmus

Raparperi pääsi kasvun vauhtiin kun sade ja hieman lämpenevä sää kohtasivat.










Kyllä kompostori on hyvä vekotin. Sille kelpaa lähes kaikki, sekin mikä ei mene kaupaksi kanalassa.

maanantai 10. toukokuuta 2010

Sunnuntainen saderetki





Salaperäistäkin salaperäisempi joki,

minne virtaa musta vesi?













Täällä asuu metsähiirisuku.
Heitä on paljon, ovat rakentaneet oivan katoksen ulko-oven päälle.










Muurahaiset ovat avanneet kattoluukkunsa vaikka sataa, kevätsiivousko?

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Kukkia ja kakkua




Minä olen niitä onnellisia jotka ovat saaneet
viettää tätä päivää lapseni ja Hänen lapsiensa
kanssa.
Söimme hyvää ruokaa ja joimme kakkukahvit.
.

Luulenpa että kuulumme vähemmistöön tämän
maailman äitien ja lasten joukossa.

Sateinen aamu










Sade saa madot nousemaan maan pinnalle,
ja sekös riemastuttaa kanalaisia.

Juhlapäivä


Kaikille Äideille
paljon, paljon onnea ja iloa

ÄITIENPÄIVÄNÄ

lauantai 8. toukokuuta 2010

Ystävä tuli käymään















Tämän vieraani ja minun välilläni on niin pitkä ystävyys että se yltää sinne rajoille mistä muisti alkaa.


Hänellä on mukanaan kokoelma värejä ja papereita tullessaan. Halukkaat saavat ohjausta ja kannustusta kuvan teossa ja värien sekoittamisessa.

Joidenkin opettajien oppilaat kasvavat, tässä koulussa oppilaat nuortuvat.

Ansa

Mamma tule katsomaan mitä minä rakensin!
No onpas hieno
Ei se ole hieno, se on kamala

Ai, mikä se on?
Se on kissa-ansa, kun kissa tulee minä ammun sen
ja teen siitä makkaraa!

torstai 6. toukokuuta 2010

Hyvä yksinäisyys

Pieni huone, ilman kalustusta, yksi ikkuna josta avautuu avara näköala ympäristöön.

Ympäristöön jossa hyvin vähän liikkujia, autoja - ei edes joka päivä.
Hirven, kauriin, koiran tai kissan näkee toden-näköisimmin.

Yksinäisen tornissa olijan syliin näkisin kitaran ja Hänen alleen pehmeän maton. Myös lehtiö ja kynä sopisi hyvin tänne, tai vain yksin ja tyhjin käsin tuleva väsynyt ihminen ja ilta-aurinko!

Huoneesta laskeutuja kertoisi myöhemmin tornikokemuksesta - ja haluaisi lisää.

Ruusupensas









Jokapaikan takuuvarma kukkija.
Pensas jonka kasvua on mahdoton hallita,
piikkistäkin piikkisemmät varret,
rumat ja mitään tekemättömät kiulukat.

Mutta mitä olisi kesä ilman valkoista juhannusruusua.