Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









perjantai 31. joulukuuta 2010

Vanha vuosi vaipuu hautaan


Rauhaa Iloa Rakkautta

Kaikille Teille jotka olette ilahduttaneet
suuresti minua tämän vuoden aikana.

Palanneet uudestaan ja uudestaan
seuraamaan yksinkertaisen elämäni
pieniä käänteitä!

Olkoon Uusi Vuosi meille kaikille
elämän makuinen!

Mammaaa! Tule ottamaan kuva sinun blogiisi
kun Justus ja minä tykätään toisistamme.


4 kommenttia:

Sirkku kirjoitti...

Terveisiä tuolle upealle kissanhoitajamiehelle (ensimmäisenä tuli mieleen sana SULOINEN, mutta kun kaikki tuonikäiset miehet ei yhtään tykkää siitä sanasta)
Hän tietää, mistä tulee hyvä kuva.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Olen hienoisesti puolueellinen, mutta... Hän on suloinen.
Kesken leikkien Hän tulee sanomaan:
Sinä olet ihana Mamma/Äiti!tai illalla (kolmannen kerran)
Kiitos Mamma kun ostit minulle
(nakkeja/nameja).

Eikä ole opetettu sen enempää kuin Isoillekkaan!
Mistä näitä ihmeitä tulee?

Hän itse käyttää runsaasti sanoja suloinen/ihana/kaunis... nyt on lopetettava!

Millan kirjoitti...

Luulenpa, että tämä blogisi tulee vielä olemaan todellinen aarre, kun te tuon ihanan poikasen läheiset tulevaisuudessa muistelette, mitä kaikkea olette yhdessä tehneet.

Tykkääminen ihan säteilee ja tarttuu tuosta kuvasta tänne ruudun toisellekin puolelle.

Hyvää alkavaa vuotta teille kaikille (kissoja, Peikkoa ja kanoja unohtamatta).

Maria Veikontytär kirjoitti...

Että kerkesinkin tänne muuttaa ja että tuo pieninkin vielä bonuksena!

Muutin tänne hyvin itsekkäistä syistä
kuolemaan lähellä tytärtäni ja täällä sitä keikutaan ja bloggaillaa!

Kyllä elämän puurossa on niitä voesilimiäkkii.

Kiitos Millan menneestä vuodesta!