Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Nimipäiväkukka















Joulun jälkeen ostan myymättä jääneitä Amarylliksen sipuleita. Monet niistä kukkivat kotona kevät talvella.
Sipuli on myös mukava ja helppo säilyttää pitkäänkin.
Ja kas! Nimipäiväkukka on kukkaa vaille, mutta voihan sen silti viedä lahjaksi.

Tämän sipulin tarina on juuri tuo, Alli pyysi katsomaan mitä sipulista köytyi!

Ei kommentteja: