Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









tiistai 30. maaliskuuta 2010

Abstraktioita rännässä





Ensimmäinen: Virran alitus
Toinen: Piruetti
Kolmas: Kohtaaminen

2 kommenttia:

Anna kirjoitti...

Suloista :) Minulla on jalanjälki-ihastus myös, jään aina tuijottamaan niitä hangella. Viime reissulla Kuopioon löysin talven parhaat, lintulaudan alta harakoiden tanssilattian täynnänsä harakanvarpaita, ja jäältä jonka päälle oli satanut vain ohut kerros lunta jäniksenjälkiä joista erottui jokainen jäniksen varvas. Kuvasin molemmat.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Jälki lumessa - siinä on ihan mystinen lataus, kestää hetken ja sen hetken aikana on joku toinen tullut ja pohtinut: minne meni, miksi, pakeniko, nauttiko maisemista. Jäniksen jäljet ovat erityisen viehkoja, se kun on niin arka ja se näkyy jäljissäkin.