Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









torstai 18. maaliskuuta 2010

Nikolai, Pikku Kukko, Nikke


















Toimittaa täydellä sydämellä Aleksanterilta saamansa tehtävät. Hyväluonteinen kuten kaikki vanhat Piikkiöläiseni. B-kukko on aina vähän varjossa, siksi olen toivonut että uskaltaisin laajentaa tätä projektiani vain hieman, pienellä lisähuonetilalla talvea varten. Yhteen kanalaan ei sovi kahta A-kukkoa.
Sydäntä liikuttavaa katsella kun joku kanoista on kylpenyt puhtaassa purussa ja Nikolai puhdistaa otsalta purumuruja kylvyn jälkeen.

2 kommenttia:

Anna kirjoitti...

Voi että on paljon mitä en kanojen ja kukkojen sosiaalisesta käyttäytymisestä tiedä. Purujen puhdistus kuulosti uskomattomalta (ihanalta).

Miten ajattelit jakaa kanat noiden kukkojen ja huoneidensa kesken? Saavatko itse valita kummanko kukon kainaloon menevät? Ettei vain käy niin että toinen jääkin ihan ilman.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Hiekassahan kanat kesällä kylpevät. Kanalan pitäjä varasi talveksi liian vähän hiekkaa, se on jo kylvetty pitkin kanalaa, siis nyt on vain purukylpyjä tarjolla.
Koskapa elämme järjestäytyneessä yhteiskunnassa, minä valitsen kuka kenenkin kainalossa minun kanalassani kyyköttää.
Koskapa A on yhä A kaikki olisivat edelleen A:n kanoja. Täytyisi olla toinen vain B:n oma alue jonne A ei pääsisi. Vain näin voisi b:tä tulla A.