Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









perjantai 4. maaliskuuta 2011

Kakkua ja kukkia

Syntymäpäiväilijä on ollut lomalla.
Hänen äitinsä säästyi tänä vuonna
kakun teolta.

Äiti olisi varmaankin laittanut asiallisen määrän kynttilöitä!


Aurinkoi paistoi kirkaasti, äiti ei muista
paistoiko silloin alkuperäisenä päivänä.

Kukkia oli silloinkin.

Pienet juhlat kotona, niin pienet että lehteen ei
tullut ilmoitusta.

Ei ilmoitettu silloinkaan kun juhlija syntyi.

Juhlijoiden määrä (kakun syöjien) on prosenteissa
kokenut hurjan lisääntymisen.

P.S. Minä olen aina sanonut ja opettanut että
lasten syntympäivät ovat äitien juhlaa!

4 kommenttia:

Partapappa kirjoitti...

Onpas kaunis kalusto sulla. Mut viel sitäki kauniimpi on toi siniin ...no nysse katos taas päästä...kaappi tuol sun(?) takana.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Ihanpa oikeesti, minä olen tuo TYHJÄ paikka. Tuo blondi on juhlansankari, minun tyttäreni ja Hänen kotinsa

Ootteleppa vielä kuhan kerräilen vielä rohkeutta ja julukasta pätkäätän oman kuvan. :)

Joskus meitä kyllä luultiin sisaruksis, siitä on aikaa :(

Sirkku kirjoitti...

Ei se nyt vielä ole mitään, jos äitiä ja tytärtä luullaan sisaruksiksi!
Erehdyin kerran päästämään äitini ja mieheni yksiin häihin edustamaan kumpaakin perhettä (äitini ja meidän). No arvatkaa vain, keiksi heitä luultiin?! Miehelleni sanottiin:
-"Onpa mukava tutustua vaimoosi".

(Kerro terveiset tyttärellesi!)

Maria Veikontytär kirjoitti...

Luin kiireesti postaukseni tekstin uudestaan ja ymmärrän kyllä erehtymisen mahdollisuuden omissa sanoissani, epäselvää ilmaisua.

Katselin myös tytärtäni näissä kuvissa, enkä todellakaan tuntisi häpeää ulkoisesta olemuksestani jos tuo olisinkin minä!!!

Tuohon 21vuotta lisää ja MUUTAMA kilo ja harmaja tukka, niin kas,
minähän se siinä.

Oliko Äitisi iloinen, vävynsä vaimona juhlista palatessaan!?:)

Kerron terveiset, nämä syntymäpäivät ovat saaneet Hänen maailmansa epävarmuuden valtaan.

Vuodet vierii armahani...