Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Uusi takki ja vapautetut huligaanit

Tämä on niin harvinaista, että ansaitsee
tulla julkaistuksi, MINULLA ON UUSI TALVITAKKI.

Se on lämmin, siinä on vetoketju
jonka voi avata alhaaltakin.

Se on rajun värinen, tunnistan sen paremmin
jos joudun panemaan sen yleisimpiin naulakoihin.

(Vrt. kadotimme ystäväni kanssa Lontoossa automme
jolla olimme matkalla, kysyimme yhdeltä Bobbyltä neuvoa,
Hän löysi automme, eikä itkenyt eikä nauranut)

Omienikin on helpompi löytää minut
esim. jossain suuressa ruokakaupassa,
minä joudun helposti eroon kanssa kulkijoistani.

Maksoi 10€, tämä oli ainoa kappale,
harvoinhan kirpputoreilla on useita kokoja samaa vaatetta.

Näillä näkymin, jos entinen ko. vaatteiden ostotiheys jatkuu,
hankin seuraavan talvitakin v.2021


Vapautetut eivät kanna kaunaa.
Päästyään hieman yli tunnin pituiselta hoitojaksolta,
siirtyivät hyvässä järjestyksessä ruokinta-automaatille,
nuolivat kuppinsa tyhjiksi
ja siirtyivät Mamman viereen,
niin suloisina ja rauhallisina kuin olla voi!

8 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Oikee hymyilyttää sun kissas...

maiju kirjoitti...

Upea takki, tosi lämpöisen näköinen, tarkenet tuolla. Väri on erinomainen. :)

Maria Veikontytär kirjoitti...

Partapappa! Silti minä odotan että niistä tulisi vanhoja ja viisaita.

Maiju! Väri ei ole ihan oikea tietenkään. Lämmin se kyllä on.

Anna kirjoitti...

Eikun ihana väri! Uljas ja oikea. Nauti :)

Maria Veikontytär kirjoitti...

Kiitos Annasein!
Hyvä väri, oikein hyvä, erotun joukosta!

En vain saanut tähän kuvaan sitä oikeaksi, lämpimänpi on luonnossa tuo väri,

Nautin, entinen on jo saanut siirron
kanalatakiksi.

Millan kirjoitti...

Loistolöytö tuo talvitakki Kelpaisi minullekin..

Petollisen kiltin näköisiä nuo koppihoidetut. Koulukodissa jouduttiin myös joskus sulkemaan riehuvaa nuorisoa "erkkaan". He eivät kyllä palanneet vapauteen ollenkaan yhtä sopuisan näköisinä :)

Maria Veikontytär kirjoitti...

Millan, onnea koko perheellesi tälläkin puolella! Kyllä voivatkin olla IHANIA.

Takki on ihan pitämätön, sivusauman lappusessa ovat varanepparitkin.
Joskus sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Maria Veikontytär kirjoitti...

P.S Koppihoito on minulla ollut käytössä jo yli 20 vuotta.
Se on ihan oikeasti ollut hyvä rauhoituskeino nuorisolle, tai muuten sopeutumattomalle. (niitä huostaanotettuja oli silloin joskus useinkin)