Lapsuuteni satuja

Tästä postauksesta ei tahdo tulla mitään,
olen jo monta tuntia yrittänyt. Muistot vievät mukanaan!

Lukemaan olin oppinut hyvin nopeasti tultuani
4-vuotiaana uuteen kotiini.
Muistini ei ulotu siihen että minulle olisi luettu,
vain siihen että luen itse. Kirjoja kyllä riitti, siitä piti huolta
kirjakauppa-Äitini.

Nyt kun katselen näitä Topeliuksen satukirjoja,
löysinkin uuden kulman katsella ja etsiä.

Kotieläimet! Niiden on pakko olla maatiaisia!

Topelius syntyi jo 1800-luvun alussa, nämä painokset
on julkaistu yli 100 vuotta myöhemmin, silloin kuitenkin
pitivät maatiaiset vielä valta-asemaa karjataloudessa.

Kuvitukset ovat useamman taiteilijan; mm.
Venny Soldan-Brofeldt, Väinö Blomstedt,
Ottilia Adelborg, Carl Larsson.

Valterin kuudes seikkailu

Valter menee metsälle ja ampuu merkillisen huonosti

Suomalaisen maatiais-sian olemme jo menettäneet,
onneksi on kuitenkin google.

Aikaa meni kun luin ja surin oman sikamme menetystä.
Jonkinlaisia muistitiedon rippeitä menneiltä sukupolvilta
ja niistä tehtyjä piirroksia sieltä löytyy.

Kertakaikkisen ruma ja hirvityksen näköinen
se lienee ollut.