Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









tiistai 9. marraskuuta 2010

Toiset nukkuu

Ellinoorahan on Peikon kissa.
Sekö lienee syynä että E:n pojat viihtyvät hyvin, paljon paremmin
kuin Sisu ja Nuppu, näissä Peikon iltapesusessioissa.

Kukaan ei kuitenkaan pelkää, tai edes karta Peikkoa.


Pontuksen tottuminen koiraan oli hidasta,
olin jo ihan neuvoton kuinka tässä kävisikään.

Hyvin kävi!

Liinukselle ei Peikko ole tuottanut ongelmaa.
Tämä pulska poika on paljon suoranuottisempi,
hempeily on turhaa!
Kakaraparvi on rasittava, mutta ei aiheuta toimenpiteitä.

Ei kommentteja: