Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









perjantai 19. marraskuuta 2010

Jos sanotaan, KANA, mitä tulee mieleen?

Sain shokin mentyäni kanalaan!
Kolme munaa pitkin kanalaa. Eipä ole tullut mieleenkään
viedä munimispesiä takaisin kanalaan kesän jäljiltä.

Yksi muna oli katon rajassa hyllyllä, siis Clintin Martta-äidin
munima. Toinen oli Urmaksen ja Äiti-Martan laatikossa.
Kolmas oli maassa, ja minä ihmetyksestä kankeana
RIKOIN sen.

Siis Hannan Pikkuista ensimmäistä ODOTTELEN.

Äkkiä pesät kanalaan.
Ne aiheuttivat suurta touhotusta ihan kaikissa,
alla kuvia laatikoiden tarkastamisista,
mahdollisesti myös vuorojen jaosta. Undulaatin alla olevaan
kaukaloonkin laitoin hätäseiniä.

Oli mahdoton kiire siirtämään blogiin tämä UUTINEN!



Urmas on ihmeissään


Clint ihmettelee äitinsä touhuja

6 kommenttia:

anna kirjoitti...

Vai tuommoiset pesäsysteemit niillä talvisin, kiintoisaa. Onko kannet auki vai sivussa ovi?

Maria Veikontytär kirjoitti...

Tuo takaseinä on avoin muuten, mutta alareunassa on lauta estämässä munien ja pehkujen vyörymistä, ja sisäänkäynti pidetään pois valonlähteistä ja sinne saa olla mielellään hieman hankala mennä.
Tutkimusten mukaan kana menee pesään joka täyttää kaikki vaatimukset, jopa riskejä ottaen, siis on hieman vaarallistakin. Kukot tunkevat sinne myös mielellään, "tarkastelemaan",
hölömöläiset!

Millan kirjoitti...

Uutta elämää versoo niin, ettei meinaa mukaan ehtiä :) Millainen lämpötila sinulla oikein on siellä kanalassa, kun lintuset tähän aikaan vuodestakin hautovat?

Maria Veikontytär kirjoitti...

Pikkusen on liian lämmintä, lisäsin lämpöä silloin kun kaikki olimme shokissa.
Eivät sentään haudo, kerään munat pois vaikka yrittäisivätkin.

Innostuivat taas munimaan, sulkasadon jälkeen :)
Se minut riemastutti, elämä on kanoilla kohdallaan kun munivat, olin vain uhohtanut tämän munimisjutun! (Olen vähän tallukas))

Rva Pulmunen kirjoitti...

Onnea!

Maria Veikontytär kirjoitti...

Kiitos:):)