Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









torstai 22. huhtikuuta 2010

Minä myöhästyin!














Minulla oli mahdollisuus saada elämäni kuva ja minä missasin sen! Harmittaa!!
Desiree oli saanut saaliikseen pienen hiiren(?)
toiset oliva huomanneet saaliin... ja juoksu alkoi. D pakeni pitkin pihaa saalis nokassa, toiset hyeenoina perässä. Kertaakaan hän ei pudottanut hiirtä, juoksi tuhatta sataa. Vihdoin vauhti alkoi hiipua kaikilla. D sai pysähtyä muutaman kerran asetellakseen saalista nokkaansa parempaan nielentä asentoon. Vihdoin se luiskahti kupuun.
Kaikkien kiire loppui kuin seinään.

Ei kommentteja: