Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









lauantai 10. huhtikuuta 2010

Nikolai miehistyy


Keuhkot täyteen










ja kukko kiekuu!

2 kommenttia:

Anna kirjoitti...

Aih ihana vauhdinotto kiekaisuun!

Maria Veikontytär kirjoitti...

Kiekuminen on koko vartalo urheilua. Pienet kanat ovat saaneet Nikolain itsetunnon lähtemään nousukiitoon. Tuskin taistelua tulee koska Aleksanteri ei näy tuntevan mielenkiintoa pikkuneitejä kohtaan.