Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Leppoisaa, ei kuitenkaan rauhallista

 Keskus"henkilö", NÄÄTÄ jonka tärkeä tehtävä on
avustaa perheen pienintä erilaisissa jopa kummastuttavissa
askareissa. Useimmiten sen yksinkertainen tehtävä on
 kuolla nopeasti ja olla sen jälkeen rento ruumis.

 Pieni tumma täplä, matossa oikealla puolella,
koristaa meidän mattojamme nykyisin.

Armoton niskalaukaus!

Tämä pikkupoika on siis "metsäverinen" sukunsa
edustaja, toinen perheemme metsäverinen edustaja
suunnittelee jo pieniä kevyeitä yhteisiä lenkkejä.