Näiden kuvien talot, vedet, pellot ja ihmiseteivät ole minun.
Ei millään mittarilla mitattuna.
Onhan kuitenkin tuttua, olen joissain , joskus käynytkin.
En valinnut mitään erityisen "kaunista" kuvattavaksi.
Oikeastaan sydämeni valitsi, jotkut asiat saivatihan sydämen sykkeen tihenemään.
Kuten tämä kivi muistutti minua isosta kivestä
eräällä pihalla, paljon idempänä kuin tämä paasi.
Pitkän lenkin juossut nuori nainen.Pysähtyi pysäyttämättä kohdalla, vaihdettiin jokunen sana,
toivoteltiin Hyvät Juhannukset ja - erottiin.
Tiessä kuuluu olla mäkiä ja mutkia, mutkan takana
vettä. Joku korkea mäki, matalampikin,
molempien päällä talo ulkorakennuksineen.
Kivisiä peltoja, mäkien rinteillä.
Ja niitä koivuja, koivuja!
Tällaiset ovat minun maisemani,
en omista niitä, ne omistavat minut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti