Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Helluntaina hyvästejä






Helteen vaikutukset ovat moninaisia!

Salomaalla ovet ovat olleet auki koko viikon,
perimmäistä kammaria lukuunottamatta.

Tämä järjestys on myös rasittava. Mattoja
on pitänyt poistaa lattioilta, kananpaskaisena,
odottamaan ilmojen viilistymistä.

Nämä vanhat ja viimeiset, ainakin toistaiseksi,
ovat saaneet elää kuin pellossa,
veräjät auki!

P.S. Tänä aamuna heräsin
siellä peräkammarissa, kahden kukon
serenaadiin oven takana!
Hymyilytti!

2 kommenttia:

Irmastiina kirjoitti...

No olipa hieno herätys...:)

Maria Veikontytär kirjoitti...

Oli se! Ei se silti joka aamuisena hyilyttäisi.
Näille vanhoille ja virattomille sallii kaikenlaista (toivoo samalla että tulisi huomioon otetuksi sitten omina virattomuuden päivinä).