Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









perjantai 29. huhtikuuta 2011

Kukkiikin jo...


Kevät kylmänkukka kasvaa hitaasti mutta varmasti.

Valkovuokot isoina mättäinä.

2 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Onpa mahdottoman kaunis tuo kylmänkukka. Minä istutin kukkapenkkiini viime kesänä punaisen version siitä, mutta en ehtinyt nähdä itse kukkaa, kun se oli jo siemenvaiheessa tullessaan. Odotan malttamattomana tämänkesäistä kukintaa, mutta siihen on näin pohjoisessa vielä aikaa..

Maria Veikontytär kirjoitti...

Tosi kaunis kukka onkin. Sain tämän ensimmäisenä äitienpäivänä täällä.

En tullut ajatelleksi millaiseen paikkaan sen laitoin, leviäisikö se multavammassa maassa nopeammin kuin nykyisessä.

Kahden kukan alusta on kuitenkin tultu jo viime kevään 23:een!