Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









keskiviikko 18. elokuuta 2010

Postikortti

Tällainen vanha rakennus kuin Salomaan pirtti on,
vaikka se olisi kuinka hyvin tyhjennetty ennen muuttoa,
on kuitenkin aarreaitta.
Vinttikerros jossa ei ole asuinhuoneita, on sahajauho-pohjainen.
Sieltä löytää jos jonkinlaisia aarteita, kuten tämä kortinkin.

Tiedoilla jotka minulla jo on, voin ajoittaa
tämän viisikymmenluvun puolelle.
Se on hyvin säilyttänyt värinsä, mikä ei enää tässä
näy, varmaan näiden sähköisten siirtojen vuoksi.

Menemme Äitityttären kanssa syyskuun puolessa välissä
Rauman silakkamarkkinoille, otan tämän mukaani ja näytän
korttikeräilijä Juhani Jaakobsonille, tutuistuimme Häneen
Kauttuan keräilymessuilla.
Tietääköhän Hän onko tässä sarjassa muitakin kortteja?
Ostin Häneltä ne kaksi kanakorttia, ne ovat
postauksessa siltä päivältä.

Postikorttien keräily onkin varmaan
mukavaa puuhaa, ajattelen nyt vanhetessani!

Ei kommentteja: