Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









keskiviikko 11. elokuuta 2010

Luontokuvausta


Jo alkumatkasta
Hän luopui kameransa kantamisesta.



Kuvattavaa ei oikein tahtonut löytyä,
liikkumaton vähähappinen hengitysilma
tuntui verottavan kykyä edes perusaivotoimintaan.



Vehnäpellot näyttäisivät minun silmääni puintikelpoisilta,
saas nähdä paljonko erehdyn.

Ei kommentteja: