Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Ystävää etsimässä

Valittaminen on kurjaa, se ei nosta kenenkään
mielialaa, silti... kurjaa että on näin kylmää.

Eilen olin jo ihan täynnä tätä kylmyyttä, tuulta ja
sadetta eikä yksinolo tuntunut parantavan yhtään.

Ratkaisin asian yksinkertaisella tavalla, päätin
hakea itse auringon seurakseni.

Auringolla oli vain yksi pieni juttu kesken
ennenkuin Hän halusi lähteä mukaani.


Ei kommentteja: