Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Näyttää jo kesältä



Äititytär kävi aloittamassa matonpesu-urakan.
Niitä kyllä riittää, toisilla tämä alkukesän
urakka on jo takana, meillä ei vielä.


Mukavaa kun on luvassa hyviä ilmoja pyhiksi,
Salomaalle jää kaikki puolitoistametriset
ja sitä
pienemmät, muilla on
isonpien menoja.

Ei kommentteja: