Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









tiistai 31. tammikuuta 2012

Ikkunasta katselupäivä

 Joululahja, näyttää niin kauniilta talvista
luontoa vasten. Saa olla paikallaan kimaltelemassa
kunnes kevätaurinko on vielä hieman korkeammalla.

 Pieni kamerani taitaa lähestyä loppuaan.
Voi miten monta kolahtamis- ja putoamisonnettomuutta
sillä onkaan takanaan.
Keittiön ikkunan läpi ei kovin tarkkaa kuvaa enää saa.
Mutta tutut linnut siinä kuitenkin tankkaavat pitkää
ja kylmää yötä varten.

 Totisia lintuja nämä punatulkut, viiden uroksen ja kahden 
pullean rouvan parvi käy säännöllisesti
ruokailemassa lintulaudan alla.
Nököttävät pitkät ajat maassa eikä mikään 
häiritse niiden mietiskelyä.






2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Haapahirret on oikeen hyvää puuta savusaunaan. Olen mä hirsistä yhen ison omakotitalon tehny. Se on helppoo ku heinänteko.
Nyt kun on pienet tulot, niin rakennan lähes yksinomaan kierrätysmateriaaleista. Sellassista kun menee joltain kysyyn et mitä toi maksais ja toinen vastaa et ei mitää, maksan sulle jos viet kaikki pois...

Maria Veikontytär kirjoitti...

Kiitos tiedosta! Palaan varmaan kysymyksineni asiaan :).