Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









maanantai 16. tammikuuta 2012

Saareke


Kierrätys on riemukasta!
Ystävälle tuli liiaksi ja tarpeettomaksi nämä kaksi kaapistoa.

Viettekö vai laitanko roskiin? Hän kysyi.
Keräilijä minussa höristi korviaan, selvää kuvaa
ei heti muotoutunut kaappien tulevaisuudesta.

Metsästäjä ei innostunut niin paljon kuin minä,
mutta kaapit kannettiin autoon ja tuotiin kotiin.

Ja ta-daa! Rumpujen päristystä!
Meillä on nyt keittiössä 
SAAREKE

6 kommenttia:

Irmastiina kirjoitti...

Hieno ja kierrätystä parhaimmillaan...☺

Partapappa kirjoitti...

Loistava keksintö!!

Maria Veikontytär kirjoitti...

Aivan ihana monitoimityökalu!

Kaapeissa ja laatikoissa on kaikki leivontatarvikkeet, kulhot yms, paperit jne.
Toiseen päätyyn kiinnitettiin vanha oven ripa, sen mies maalasi pyynnöstäni kullan värisellä spray-maalilla.
Toisessa päädyssä on vanhat koukut patalapuille ja pyyhkeelle.

Kun saan takaseinän maalattua sinne tulee koukkuja leikkuulaudoille.
Ihan ylpeä olen!

Villiviini kirjoitti...

Upea saareke ja varmaan tosi käytännöllinen. Sietääkin olla ylpeä!

a-kh kirjoitti...

Kelvollinen kapine.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Minä sitä sitten RRRAKASTAN suomalaista miestä (viimeinen sana voidaan kuvitella myös monikkomuotoon)!
Se mitä suom. mies sanoo on totta ja jämäkkää :)