Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









tiistai 12. lokakuuta 2010

Kanalassa kaikki hyvin!



Clint ja äitinsä olivat toipuneet hyvin eilisestä järkytyksestä.

Kuvasin illalla myös kaksosia (ei vielä nimiä)
tämä pikkukukkonen on siirtynyt jo orrelle.

Lepäilköön sisko äidin kainalossa, minä olen mies pesässä.

Ei kommentteja: