Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Kunnaksen kylän Koiramäen talon sunnuntai












Nykyinen sikatalous ei kestäisi näillä porsasmäärillä.
Tosin sika kyllä kestäisi.


Kanatalouden tila on lähinnä ihanteellinen

WEBSTER, JOHN 1994: Animal Welfare A Cool Eye Towards Eden

Mukava paimenkoira takaamassa Eedenin onnea

4 kommenttia:

Minna kirjoitti...

näyttää hyvin pehmeä poppana-alunen olevan teidän tuotantotilalla.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Enemmänkin kynnöspelto, siinä on pienillä sorkilla aika vaikea pysyä pystyssä!
Muistathan Ellin? Hänen mattonsa on lattialla Poikasen huoneessa.

Minna kirjoitti...

elli olisi taatusti hyvillään, kun mattonsa ovat noin tärkeässä tehtävässä.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Niin uskon minäkin. Elli jätti ensimmäisen kolon minun ystävä riviini. Riviin joka ei ole pitkä,siksi siinä yhdelläkin kololla on iso vaikutus.