Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









lauantai 29. toukokuuta 2010

Kotini

Eilisiltana, kun Poikanen jo nukkui,
ja iltalenkillään juttelemassa pistäytynyt
Joulupukki jatkoi lenkkiään,
otin kameran ja läksin pihalle.
Ei ollut vielä pimeä, ei oikein valoisakaan,
mutta omenapuussa oli pörinää.
Valtavasti kaikenlaisia siivekkäitä.

Melko tarkkaan vuosi tuon edellisen kuvan ottamisesta.
Tuoksua en saanut mukaan!

1 kommentti:

Karhunvatukka kirjoitti...

Upealta näyttää omenapuu valkoisessa puvussaan illan tummuudessa. Jospa tulisi enemmän kuin kolme omenaa satoa.