En ole koskaan pitänyt itseäni esteetikkona...
jotkut asiat/tavarat ovat vain silmälle sopivampia kuin toiset.
Se siis lähtökohtana tälle hankinnalle.
Joka pojan tee-se-itse liiteri polttopuille.
Viime talvena lämmitimme vain puilla,
lukuunottamatta muutamaa matkaa Poikasen luokse,
silloin oli muutamassa patterissa ihan pikkuisen virtaa.
Samalla tavalla aiomme jatkaakin.
Viime kesänänä raivatulle alueelle pihaan tulisi
tämän rakennuksen nousta.
Uskoisinpa että että selviämme urakasta kahdestaan!?
Siinäpä se!
Pakettiin EI ollut merkitty mistä kulmasta muovia
revimme jotta rakennusohjeet löytyvät.
Hetken rapuilla istuskeltuamme päätimme lähteä
tervehtimään ruokakuntamme ulkojäsentä
joka saapui tohtorista, käynnistys pelaa jälleen.
Savotan ja rakentamisen ja työelämän
yhteensovittaminen alkakoon.
4 kommenttia:
Minä en tiedä, mistä sellainen sanonta on kotiseudullani lähtöisin, mutta vanhat sanoivat ennen hurjan urakan edessä, että on ihan "melleksen urakka". Mikä lie ollut "melles", mutta tuon paketin edessä minä olisin valmis siirtymään keittiöhommiin.
Luulenpa että minun apuni on hyvin vähäistä. Kenties taitoni riittää kyllästimen sivelyyn :)
Olen vielä sen verran lyhytpinnainenkin että tod.näk. keittiö siintää!
Vajan rakentaminen on ihan hauskaa puuhaa, kunhan lukee ensin rakennusohjeet. Pari-kolme vuotta sitten pykäsimme varastoliiterin mökin pihalle vastaavasta paketista. Olimme rakentaneet innoissamme jo puolentoista metrin korkeuteen kun hokasimme, että liiteriosaan on jätettävä joka toinen hirsi pois ja vain pätkäkapulat väliin (kai se on tuuletusjuttu), Meiltä loppui pitkät hirret ja ei auttanut muu kuin purkaa....se ei ollutkaan enää hauskaa. Mutta lopulta kaikki meni oikein hyvin ja pystyssä on pysynyt. Halusin sivellä sen oransinkeltaiseksi. Se on kuin lakkamaja nyt ja kaikki tykkää.
Onnea pystytykseenne ja aurinkoista helluntaita.
Kokemuksesta viisastuneen vihjeet omat aina parhaita. Kiitos Anja!
Heleätä helluntaita Sinullekin
Lähetä kommentti