Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Välitilinpäätös

Tasaa keskelleLaukkujen pakkausta ja uusia kenkiä!

Kaunis sununtainen aamu Salomaalla

Kevyttä harsopilveä
joka antaa turvaa siltä poltteelta

joka on viime päivinä kiusannut,
minua ainakin.


Olen nyt pitänyt tätä matkapäiväkirjaa
puolitoista vuotta.

Se on lyhyt ja pitkä aika.


Ystävä sai minut aloittamaan,
Hän auttoi alkuun
rakentamalla
minulle tuon alkulehden.
Hän näytti myös
monta muutakin asiaa
elämässäni
jotka olivat itselleni
tulleet niin tutuiksi
etten niitä enää huomannutkaan.


Mitään selvää suunnitelmaa minulla ei ollut,
melko
pian kuitenkin huomasin
pitäväni päiväkirjaa.
Nyt löydän tämän päiväkirjan sivuilta
päähenkilön,
se en olekaan minä, vaan joku toinen.

Aloittaessani, olin itse vielä
sairastumiseni vuoksi monessa
asiassa toipilas.

Tämä on ollut uskomattoman hyvää
terapiaa
syvästä masennuksesta toipuvalle.

Olin itse tehnyt itselleni
tiukkoja ja ankaria normeja
jollaisten kanssa eläminen oli vaikeaa
ja suorastaan mahdotonta.

Ainakin se oli ilotonta.


Pikkuhiljaa tämä blogikin
on tehnyt minulle sitä
mitä hyvä kirjanpitäjä voi tehdä yritykselle.

Olen vapautunut ajattelemaan
myös tulevaisuutta.

Tänä päivänä
meillä kaikilla on myös tulevaisuus,
minullakin.


Eikä mikään saa estää elävää ihmistä
hylkäämään
tulevaisuutta ja toivoa,
iloa ja rakkautta,
tuohan tulevaisuus myös sellaista
mitä kukaan ei tilaa,

mutta kukin päivä
pitäköön huolen itsestään.


En ole lopettamassa tätä rakasta blogiani!
Eikä tämä ole minkään asian
muistokirjoitus!

Näyttää kuitenkin siltä
että tämä kesä on kuin pitsi,

paljon pieniä reikiä.

Päivittelen kun olen riittävän lähellä verkkoja
ja läppäreitä.


Mietitään syksyllä, entäs nyt?





8 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Ilo on ollut seurata tätä päiväkirjaasi. Toivonripauksia on roiskunut teksteistäsi tännekinpäin. Älä ihmeessä lopeta, vaikka muut asiat veisivätkin nyt enemmän aikaa elämässäsi. Nauti täysin rinnoin näistä kesän, lämmön ja ilmeisesti myös lemmen päivistä. Onpa niitä ollut toisenlaisiakin :)

Anna kirjoitti...

Minun aamukahvista tulisi paljon tylsempi hetki jos menisit blogisi lopettamaan!

Mutta nyt mitä kaikkea ihanaa on kesäsuunnitelmissa.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Millan, paljon on ollut muunkinlaisia.
Tämän päivän kaltaisia ei vielä koskaan.
Jäin vain ajattelemaan elämäni suurta muutosta, suhteessa blogiini!
Minun elämäänihän se on tulevakin, muutos kuitenkin on edessä.
Aika näyttäköön! Poikanenkin muuttaa, jo ennenkun palaan tältä "lomalta", siis muutos on suuri, läkähdyttävä suorastaan!

Maria Veikontytär kirjoitti...

Annasein
Sinulle nuo samat asiat kuin Millanille!
Koskas tulet ittäiseen ossaan?

Sirkku kirjoitti...

Nähhään!

Maria Veikontytär kirjoitti...

Silimillä ;)

Katjusha kirjoitti...

Nautinnollista kesää sinulle!!! Kyllä tänne joutaa taas tulla, täällähän me ootellaan!

Anna kirjoitti...

Tulen ensi viikolla pariksi viikoksi ja sitten elokuussa toisen kerran. Mökille sielu halajaa. Siellä on vieläkin se kissahäkki joka yhdessä rakennettiin kauan sitten, hiljakseen lahoaa, sen sisällä kasvaa pihlajia.

Ilmoitellaan kun olen siellä josko pistäytyisin kylään :)