Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Lähtö olisi vajaa...


...jollei sitäkin olisi kuvattu!

Aikaisemmin sovittuna päivänä, mutta
hirveän monta tuntia myöhemmin kuin oli tarkoitus.

Muuttokuorman koosta (eikä kaikki ollut edes minun)
voitte päätellä että Salomaa jäi asuttavaan kuntoon.

Naisen muutto!
Ei olla vielä portista ulkona kun MIES nousee
hakemaan ensimmäistä unohdusta.

Toisen Hän haki tuosta kuusiaidan luota.

Nyt siis olen täällä Uudemmassa kodissani, keskellä yötä
hoitelemassa blogiani, siis kuten ennenkin tein.

Kuitenkin kaikki on muuttunut!







2 kommenttia:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

sitä se naisen muutto on... ja vain kauppaan lähtö...aina jotakin unohtuu...☺

Onnea uudempaan kotiin!

Maria Veikontytär kirjoitti...

Kiitos Irmastiina!
Unohtuu ja jotain on hyvä jättääkin.
Upeaa on se että blogiystävät kulkevat mukana.