Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









tiistai 6. marraskuuta 2012

Suuri suru


Niin puhtaasta uskosta,
jossa koirat eivät seuraisin meitä Taivaan iloon
olen luopunut kauan sitten.
On Taivaani: niittyjä, polkuja, pientareita
pajupensaita villeinä levinneitä.

Siellä minä ja koirani, ne kaikki
teemme pitkiä retkiä, ilman kahletta välillämme.
Juomme purosta vettä, nousemme kukkuloille
jonne hetkeksi jäämme, on
Taivaani sininen taivas vain yllä päämme.

Peikko läksi edellämme
tänä aamuna.
Jäimme suureen murheeseen.


9 kommenttia:

anja kirjoitti...

Kaunis postaus Peikolle jäähyväisiksi. Suru perheen jäsenen pois menemisestä välittyy sanoistasi. Halaus sinulle ja voimia.

Millan kirjoitti...

Voi ei. Onneksi saitte elää yhdessä paljon hyviä vuosia... ja niin minäkin uskon, että "minun Isäni huoneessa on monta asuinsijaa"..Sinne kissa-koira-lammas-kana-pupuosastolle minäkin jonotan.

Villiviini kirjoitti...

Voi surku, halit sinulle. Siellä se sitten teitä odottaa, viheriäisillä niityillä.

Atolli kirjoitti...

Osanottoni ystävän poismenosta. T. runotarten kasvattaja Anu

Katjusha kirjoitti...

Voih, mitä oikeen tapahtui? Otan osaa suruusi <3 halauksia <3

Maria Veikontytär kirjoitti...

Kiitos osanotostanne rakkaat ystävät!
Kerron enemmän kunhan hieman voimaannun.

Hirnakka kirjoitti...

Hännän heilautus ja lämmin tervehdys sinulle suuren ikäväsi keskelle!

Elina Seppänen kirjoitti...

Isot osanotot. Minä uskon (haluan uskoa) samoin, että taivaassa on eläimiä, ja mikseivät ne sitten olisi näitä meille maan päällä niin rakkaita eläinystäviä? Kyllähän Raamatussakin kuitenkin kuvaillaan Taivasta ja tuhatvuotista valtakuntaa, ja siellä käyskentelevät ennen vihollisia olleet eläimet sulassa sovussa. Hyvää matkaa, Peikko, ja voimia paljon sinulle!

Maria Veikontytär kirjoitti...

Kiitos Teille jokaiselle!
Peikko oli minulle Taivaan lahja, elämäni synkinpänä aikana se kulki vierelläni kuin varjo. Iloisena ja tyytyväisenä eli elämänsä jokaisen päivän.