Äitienpäivän aamuna...

 Itseppä olen osani valinnut ;)

Enkä valita! 

Jotkut äidit olivat parhaillaan siivoamassa sänkyään 

kahvista ja leivonnaisista, meillä ei!

Meillä oltiin matkalla etsimään karhun jälkiä.

Se seikka että joukon ainoa äiti oli jonossa viimeisenä,

ei ole ilmiselvää protestia, olipahan vain heikko lähtö.

 Tämä kevätaskare on vielä meillä tekemättä,

eipä naapurikaan näytä oleva mahlankerääjä.

 Näissä metsissä liikuskeli karhu, tankkasi talven varalle

hirvien suolistusjätekasoilla.

Oli kuulema käyttäytynyt kuten tolkuton nuoriso,

riehumalla, metsästyksen loputtua.

Kaipa sille oli jäänyt nälkä, vihoissaan oli viskellyt

aurausmerkejä pitkin metsiä!

Ei näkynyt Metsän Omenaisen jälkiä,

yhdet vanhat hirven sorkkien painaumat vain.

Toimeliaan päivän ilta:

 Monta kuukautta on aikaa kun viimeksi 

luettiin iltasatua, yhä edelleen sadut tempaavat minut

pyöritykseensä niin etten tiedä kuinka kauan olen lueskellut 

ihan vain itselleni.

Mamman Rakas satujen kuuntelija vaeltelee jo satujen mailla!

Kollegiaalinen tervehdys

Tervehdin Teitä kaikkia jotka 

olitte äiti

olette äiti

tulette äidiksi!

Kaikkia, Teitä joita 

muistettiin 

ei muistettu

karkasitte muistamiseselta

kärsitte sen urheasti.

Kaikkia, jotka olette 

helpottuneita että huomenna on arki

ja seuraavaan äitienpäivään on vuosi aikaa.

Kaikkia yksinhuoltajia jotka ette tulleet opettaneeksi 

lapse(i)llenne kuinka minua, äitiä, tulee juhlia. 

Kaikkia Teitä joilla on äiti

ja Teitä joilla oli äiti

tai jopa useampiakin!

Erityinen kaiken hyvän toivotus

omalle Tyttärelleni, Sinä olet silmissäni hyvä äiti!

Olet päiväsi ansainnut,

(ei yhtään poikaa odottamassa herkkuateriaa).

Nauti siitä! 

 Sinua tervehtii rakastava Äitisi

Savolaiset eväät ja 400 km keväämpi

Erämiehellä on reppu, se näyttää kovin urbaanilta

lajinsa moninaisten ilmentymien joukossa.

Sisällöltään se on täydellinen "survival kit" ja seuraa 

isäntäänsä ihan joka paikkaan, joissakin menoissa se joutuu

 kuitenkin odottelemaan autossa, ihan yksin.

Olen alkanut koota itsellenikin sellaista.

Minulla on jo:

kuksa

ja

puukko!

Sopivan pientä ja kevyttä monitoimityökalua

ei ole vielä löytynyt.

Esittelen se kunhan varustus alkaa muotoutua

lähemmäs täydellistä.

 Poikanen on kasvanut vuodessa lähes vaaksan,

paino vain muutaman höyhenen verran.

Tämän kuvan nappasin ja sitten

HALATTIIN!

 Kevät on pitemmällä

 mutta onhan kasvuvyöhykekkin

 jo muuttunut muutaman kerran.

Peikolle on muut asiat tärkeämpiä.

Minä olen siellä Mamman luona sata yötä!

(Poikanen oli sanonut edellisenä iltana)

Elämisestä

Yhdessä

Erilaiset

Hyväksymistä

Tukemista

Iloa

Riemua

Rakkautta 

Olen joka päivä edellistä päivää vanhempi!

Herään joinakin aamuina vaivaisempana kuin edellisenä aamuna!

Huomaan hyvin usein vakojen ja uurteiden lisääntymisen kasvoissani, muualta vaot katoavat
ihan itsestään!

Näkeminen vähenee, samoin kuulo!
(Nykyisessä maailman tilanteessa se onkin muuttunut arvoksi)!

Rakkautta ja iloa on ihan kyllälti, tunnen olevani nainen, ISOLLA  N:llä!

Perässä tulijat, nuoret naiset ja tyttöset!

Tätä kannattaa odottaa!

Saaressa eläjän arkea

 Matkapuhelin on mukava olemassa,

vai mitäpä arvelet jos ei ole autoa 

eikä oikein sulaa vettäkään ymparillä (saaren).

Keräsimme tarpeellista vietävää  mukaan ja läksimme

täydentämään saarelaisen varastoja.

Kaukana tiellä näytti olevan jotain hässäkkää,

iso lahna joka vielä eviään värisytti. Kalan saaliin päällä vahva kyntinen

koukkunokka jonka lajikin jäi kiireessä tunnistamatta.

Antoi meidän ajaa tosi lähelle, saalis oli melkein saalistajan kokoinen

eikä pysynyt kynsissä, tipahti useita kertoja.

Saalistaja, aikansa meitä tiukasti tuijoteltuaan siirtyi

tienvieruspuuhun odottelemaan poistumistamme.

Tulomatkalla lahna oli vielä tiellä, runsaasti keventyneenä,

joku oli saanut kyllikseen, kuka lieneekään ruokailja ollutkaan!

Peikko jännitti kovasti, kuinkahan tässä käy!

Ystävä ja minä

Ystävälläni on menossa: 

valmiiksi keskeneräiset maalaukset -kausi,

Kahville siihen toki sopii.

Minulla on Ystävä, olenpa nyt tarkkana, heitä on muutama.

Ystävä sanan merkitys on jokaisen kohdalla hieman

toisistaan poikkeava.

Tämä kyseinen Ystäväni on se ensimmäinen, jos ajatellaan

aikajanaa (vrt fb).

Meidät istutettiin toisiimme silloin ajanlaskumme

aamuhämärissä, kumpikaan emme voi muistillamme palata 

enää tarkasti päivään ja kuukauteen.

Vuoden olemme sopineet, se on se. Todennäköisin.

Asumme melkoisen lähellä toisiamme; *****= viisi tähteä.

Emme muista koskaan riidelleemme,

tai tahallisesti loukanneemme toisiamme.

Anteeksi olemme pyytäneet toisiltamme usein.

Meillä ei ole koskaan ollut tarvetta kadehtia toisiltamme mitään.

Kotiemme ovi on aina ollut avoinna toisillemme.

Eilen päätimme pitää, tehdään mitä mieleen tulee-päivän.

Ja pidimme. Lopuksi vielä saunoimme!

Olipas hyvä Ystäväpäivä