Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Joka ilta kun lamppu sammuu...

Eväsleipää














Mene pois! Tämä on minun eväsleipä!!
Mamma, käske se pois!



Kunnaksen kylän Koiramäen talon sunnuntai












Nykyinen sikatalous ei kestäisi näillä porsasmäärillä.
Tosin sika kyllä kestäisi.


Kanatalouden tila on lähinnä ihanteellinen

WEBSTER, JOHN 1994: Animal Welfare A Cool Eye Towards Eden

Mukava paimenkoira takaamassa Eedenin onnea

lauantai 1. toukokuuta 2010

Tapahtuma kerran vuodessa





Vappua vietämme munkinsyönnin merkeissä
täällä pienellä "kylällämme".
Se on jo tapa, tapahtumalla on tuttu ja turvallinen
sisältönsä, lasten kasvaessa heidän lukumääränsä
heilahtelee, eipä juuri muu ja se on hyvä se.
Munkkeja paljon ja emäntä paistaa niitä koko ajan lisää.
Simaa, kahvia, serpentiinejä ja ilmapalloja.
Tosiaankin, vaihteleehan sää, tietenkin.
Kiitos Emännälle!

Ihanuus, melkein rakkaus





Apuväline joka on ympäri vuoden lähes päivittäisessä käytössä

ja josta en luopuisi, no korkeintaan rahamäärästä jolla saisi
kaksi uutta tilalle.



Poikasta kompostori INHOTTAA oikein sydänjuuria myöten.
Ihmeekseni Hän kysyi:
-Mihin panen nämä banaanin kuoret?
Kompostoriin tietenkin! Ja Hän vei kuoret sinne??

Lämmin päivä














Tähän aikaan vuodesta mikään ei ole niin varmaa
kuin se että säästä ei pidä lyödä vetoa.
Tässä kohdalla taivaankannen alla oli vappuaatto
lämmin ja tuuleton, emmekä huomanneet koko
päivänä että olimme ylipukeutuneita.
Leppoisa saunailta kruunasi päivän.