Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Nurin ja oikein

Tänään paistoi aurinko kirkaalta taivaalta,
likinäköiset silmät eivät vaan tahdo kestää sitä kilotusta.

Mies lähti pilkille (kelkalla),
kahden VILKKAAN koiran lapsen kanssa!

Kävin kaupassa, ei ollut monta asiaa,
kahta asiaa jotka olivat tärkeitä en muistanut.
Toin kuitenkin kaksi kassilta vähemmän tärkeitä.

Jotenkin autoa ajaessa oli ihmeen kiva tulla kotiin,
liukastuin ulko-oven edessä, 
itkua vääntäen soitin oven toiselle puolelle ja pyysin noutamaan
 langenneen vaimon sisälle. Ja ne kaksi kassillista.

Plussa puolelle kuitenkin päivän väänsi
kirje jonka posti oli tuonut.




Ei kommentteja: