Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









torstai 21. kesäkuuta 2012

Loukatut tunteet?

 En syö. En lähde ulos.
Ei pissitä. Minä nukun nyt.

Tännekö? Miksi? 

Minä sitä vaan että eikö meillä enää vietetä 
syntympäiviä ollenkaan? 
Että Topin luokseko ensin, no vois kai sitä, vaikka onhan
se vähän liian touhukas.

Minähän sanoin että touhukas!

Leikkiköön Erämiehen kanssa, touhottaja.
Mennään kotiin, jos minä saisin sitä mitä muut söivät päivällä?
Saisinko sitä ihan pikkuisen edes?

Sitäkö ahvenkukkoa?
No sitäpä sitä!

Onnea nyt myöhästyneesti, olkoon neljästoita vuotesi
yhtä hyvä kuin kaikki menneet kolmetoista!
Anteeksi unohdus, saisinko?

Tätä ahvenkukkoa saisi olla useammin ja 
enemmän kerrallaan!!!


2 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Myöhästyneet onnittelut täältäkin, sinä ihana, pörröinen peikkomuori!

Maria Veikontytär kirjoitti...

Joistakin sitä tulee niin hekkiä että...
välitän onnittelut!